opiskelijaryhmämme tarkastelee Via Lewandowskyn tilateosta "Voi mikä harmi"

Kokoonnuimme viime tiistaina Taidehallin rajoja rikkovaan näyttelyyn.  Minna Kattelus johdatti meidät sokraattiseen dialogiin.  Kiersimme näyttelyn kolmeen kertaan, ensin itseksemme, sitten pareittain ja lopuksi johdatimme muun ryhmän sellaisten teosten luo, jotka puhuttelivat.  Tarkoituksena oli löytää kysymyksiä, pohtia niitä ja miettiä, löytyikö installaatioista joku teema.  Minun suosikkejani olivat Johannes Voglin "Aavevalo", Cristiaan Bastiaansin "Transseksuaalinen Madonna" sekä hollantilaisen Job Koelewijnin "Mandala".   

Heidin kanssa tutkimme pitkään ja hartaasti Mandalan sanomaa.  Löysimme siitä kokonaisen kosmoksen, Spinozan filosofiaa sekä mahdollisuuden vaipua transsiin.  Siinä oli mielenkiintoisella tavalla yhdistetty länsi- ja itämaista kokemusta.  Syksyn viimeisen harjoitustyön teemme näyttelyn perusteella. 
marjalena, valmiina rikkomaan rajoja

Job Koelewijninin "Mandala" on ainutkertainen taideteos, materiaaleina värjätty hiekka, paperi ja eucalyptus - näyttelyn päätyttyä se imuroidaan pois